Verkkopalveluiden merkityksen kasvu liiketoiminnassa on kulunut hokema. Mutta taloushistorian näkökulmasta bisneksen teko verkossa on uusinta uutta. Käynnissä on edelleen kilpajuoksu it-siirtomaista ja siitä, miten niiden tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaimmin hyödynnettäisiin. Vanhentuvien siirtomaiden raunioilla keksitään jatkuvasti entistä fiksumpia virityksiä, ja nyt ollaan jo ihan pilvessä.

Verkkopalvelut nappaavat jo ison lohkon absoluuttisesta kaupankäynnistä ja alati kasvavan osan muustakin liiketoimintaan liittyvästä. Siksi verkkopalvelut kaikkine sovellutuksineen nousevat monissa yrityksissä ja yhteisöissä yhdeksi strategian ydinkysymykseksi - mikä on meidän tapamme hyödyntää verkkoa bisneksessä?

---

Osaaminen tämän ydinkysymyksen ratkaisemisessa vaihtelee melkoisesti. Joissakin yrityksissä ja yhteisöissä löytyy talon sisältä relevanttia osaamista it-strategian luomiseen ja toimeenpanoon. Osassa kääritään hihat ohimot kuumina ihan mututuntumalla. Muutamissa hallitaan ostamisen jalo taito. Niin tai näin, it-ratkaisut nähdään yrityksen menestymisen kannalta erittäin tärkeänä tekijänä (IT-barometri 2010).

It-hankintoihin on kuitenkin alettu suhtautumaan entistä kriittisemmin. Syytä onkin, sillä it-investointien tuomia konkreettisia hyötyjä liiketoiminnassa ei ole liikaa mitattu. Kuinka paljon rahaa on sijoitettu ja mitä sen avulla on saatu aikaiseksi? Mitkä ovat olleet tavoitteet, jos niitä on ollut? Vai onko projekti saatu edes kursittua kasaan?

Lähtökohtaisesti it-investoinnin tulisi edistää strategian toteutumista: toimivampia prosesseja, vähemmän virheitä, tehokkaampaa viestintää, sujuvampaa toiminnanohjausta, parempaa mainetta, kirkkaampaa brändiä, laadukkaampaa mielikuvaa, suurempaa volyymia bisnekseen. Rahaa. Konkretiaa.

Mutta mutta. Osataanko investoinnin tavoitteet nimetä ja osataanko niitä mitata? Jos osataan, osataanko tehdä oikeita ratkaisuja sen pohjalta? Yrityksissä tällä hetkellä vallitseva suuntaus ei ainakaan vaikuta toimivalta: it-johto osallistuu entistä harvemmin strategiatyöhön! On siinä liiketoimintajohdolla otsaa.

Sen lisäksi, että it-johto tulisi ottaa mukaan strategiatyöhön per heti, yrityksiä ja yhteisöjä tulisi rohkaista entistä ponnekkaammin sen tosiasian hyväksymiseen, että aina kaikkea osaamista ei tarvitse löytyä talon sisältä. Ja kun niin on, sitä kannattaa hakea talon ulkopuolelta. Kaiken kukkuraksi sitä kannattaa hakea jo siinä vaiheessa, kun strategiaa lähdetään työstämään.

Hyvässä lykyssä ulkopuolisella asiantuntijalla on hallussaan sellaista kokemusta ja osaamista, jota ei synny talon sisällä lainkaan - tarkasti strategiaan loksahtavaa ydinvoimaa, joka tuo kaivatun vahvistuksen yrityksen menestystekijöihin. Tällöin seurauksena voi olla pitkäaikainen, molemminpuolista asiantuntemusta syventävä kumppanuus, jonka hedelmät näkyvät väkisinkin siinä kuuluisassa kassakoneessa. Huonossa lykyssä...tuleepahan asia edes tarkistettua.

Aidosta kumppanuudesta tulevat hyödyt ovat vakuuttaneet ainakin meidän yrityksemme. Siksi panostamme vielä aiempaa enemmän asiantuntijuuden tarjoamiseen (mielellään jo strategiavaiheessa) sekä saavutettujen hyötyjen todentamiseen tavalla tai toisella. Näin menettelemällä voimme nähdä enemmän oikeita ratkaisuja.